On kuin valot olisi sytytetty keskustelukumppanini kasvoille. Ilme kirkastuu. Ryhti suoristuu ja hymy nousee huulille. Oivallus omista haaveista on alkanut kutkuttavasti tuoda esiin myös uusia vaihtoehtoja. Tämä sama ilmiö toistuu usein esihenkilöiden ja yrittäjien kanssa käymissäni työnohjaus- ja mentorointiprosesseissa. Aikaisemmilla tapaamiskerroilla on enemmänkin keskitytty nykyhetkeen ja miten tähän on tultu. Helposti itsekseen näitä miettiessä jää junnaamaan menneisyyteen. ”Mä näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti”, Matin ja Tepon laulun sanoin. Hyvä näin, jos se on sitä mitä todella haluat. Aina emme kuitenkaan toteutua omia toiveitamme. Seuraamme muiden meille laatimaa polkua, emmekä syystä tai toisesta lähde hakemaan uusia väyliä.
Tiedätkö millainen sinä haluaisit olla? Jos tiedät, tiedätkö miksi haluaisit olla juuri sellainen? Onko se sitä, mitä juuri sinä itse haluat? Vai onko se jotakin, jota oikeastaan joku muu on halunnut sinun olevan?
Suuria kysymyksiä. Näitä kysymyksiä on hyvä pysähtyä silloin tällöin miettimään, eikä vasta sitten kun on pakko. Murrosikäisenä useimmat käyvät läpi tätä pohdiskelua osana oman identiteetin rakentumista. Elämän arki vie meitä mukanaan. Saattaa olla, että pohdimme omaa identiteettiämme aikuisempana vasta kohdatessamme jonkin ison kriisin elämässämme. Työpaikka menee alta tai omassa elämäntilanteessa tapahtuu jotakin muuta, jonka vuoksi emme enää kykene jatkamaan entiseen tapaan.
Omassa työssäni sekä työnohjaajana että mentorina nousee luonnollisesti vahvasti esiin yksi identiteetin ulottuvuuksista, millaisena näen ja koen oman ammatillisen identiteettini. Työ ja ammatti määrittää ison osan omakuvastamme. Jos teemme sellaisia asioita, joista me itse olemme oikeasti kiinnostuneita, saamme paljon enemmän aikaiseksi. Jos teemme sellaisia asioita, joissa voimme hyödyntää omia vahvuuksiamme, jaksamme myös pakertaa haasteellistenkin asioiden parissa.
Urautuminen vaikuttaa myös omiin uskomuksiin itsestämme
Emme näe mahdollisuuksien maailmaa emmekä mahdollisuuksia omassa itsessämme. Mitäpä jos lähestyisit muutosta uudesta näkökulmasta? Aloita haaveilusta. Mieti mitä ja millainen haluaisit olla. Työnnä tässä vaiheessa syrjään ajatukset siitä, olisivatko haaveesi toteutettavissa. Seuraava vaihe on pohtia, millaisia asioita sinun pitäisi muuttaa ja erityisesti millaisia keinoja voisit käyttää muutoksen toteuttamiseksi. Kun kiinnostut jostakin uudesta alueesta, alat todennäköisesti huomata ympärilläsi siihen liittyviä asioita. Ala tietoisesti etsiä tapoja, jotka auttavat sinua toteuttamaan haaveesi. Onko se jokin uusi taito, mikä sinun olisi opeteltava? Löytyisikö henkilöitä tai yhteistyökumppaneita, jotka voisivat olla tukemassa sinua muutoksessa?
Voitko itseopiskelulla tai koulutuksella edistää haaveittesi toteutumista?
Aikuisena läpikäydyt ammatilliset opinnot toimivat erinomaisena välineenä kehittää itseään ja samalla pohdiskella omaa ammatti-identiteettiään. Opiskelu ja itsensä kehittäminen voi olla lyhytkestoista ja palasista koostuvaa. Nykyisin kuitenkin erilaisia täydennysopintoina suoritettavia tutkintojakin löytyy mitä moninaisempiin tarkoituksiin. Viime viikolla eräs asiakas toi hyvin esiin, että täydennysopinnot ovat johtaneet hänet pohtimaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia omaan ammattiin liittyen. Aikaisemman työuran ja osaamisen sekä uuden tiedon hankkimisen avulla hänelle avautui aivan uusi näkymä siitä, mihin hän haluaa jatkossa tähdätä. Monen asiakkaan kanssa olemme keskustelleet paljon siitä, miten vaikea on asettaa itselleen tavoitteita. Tavoitteita on vaikea asettaa, jos ei tiedä mitä tavoittelee. Oivalluksen jälkeen on huomattavasti helpompaa rakentaa polkua eteenpäin. Tavoitteiden muotoilu konkreettisiksi toimenpiteiksi ja tekemiseksi voi alkaa.
Muutos ei toteudu itsestään.
Muutos vaatii myös rohkeutta. On huomattavasti helpompaa hypätä uusiin haasteisiin, jos olet asettanut itsellesi tavoitteet ja toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi. Toimeenpanon taitoakin voi oppia. Niin kuin monet muutkin taidot, harjoitus tekee mestarin. Toimintasuunnitelman täytyy sisältää konkreettista tekemistä, joille on myös aikataulu. Matkan varrelle kannattaa asettaa virstanpylväät ja pysähtymisen paikat, jolloin tarkastelet mitä olet saanut aikaan. Haaveesikin saattaa muuttua matkan varrella, kun opit uutta mahdollisuuksista ja myös omasta itsestäsi ja omista vahvuuksistasi.
Kenen käsikirjoitusta noudatat jatkossa, muiden kirjoittamaa vai sinun laatimaasi?
Puhe kuin lehdet puussa; teot kuin hedelmät.
-Kiinalainen sananlasku –
Hyvän joulun odotusta toivottaen
Merja
***************************************************************************************
Tämä blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa joulukuussa 2022 Kasvustoori.fi-sivustolla, jonne olen silloin tällöin kirjoitellut Mentorin päiväkirjaa
www.merjacarlander.fi www.facebook.com/merjacarlander2./
www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab
#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #hyvinvointi #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi #hyväntekeminen #johtaminen