Harvassa työyhteisössä ollaan aina kaikista asioista heti samaa mieltä. Jos ollaan, todennäköisesti osa jättää oman mielipiteensä kertomatta. Miettikääpä vaikuttaako se, kuka ajatuksen toi ensimmäisenä esiin, ollaanko asiasta samaa mieltä vai erimieltä. Oliko idean esittäjä ryhmän esimies vai joku muu henkilö, joka herkästi tuo ajatuksensa julki heti, kun se pulpahtaa mieleen.

Onko työyhteisön ilmapiiri sellainen, että toisenlaisia mielipiteitä kuunnellaan? Työyhteisö, joka pyrkii aina välttämään ristiriitoja ja aitoa keskustelua ratkaisujen eripuolista, kaivaa omaa kuoppaansa. Tärkeät asiat saattavat jäädä kokonaan huomiotta. Ongelmat ilmenevät ehkä vasta käytännön toteutuksessa. Muuta henkilöstöä voi olla myös vaikea saada mukaan ajatukseen.

Erilaisilla ihmistyypeillä, kuten tiedämme, on myös erilainen toiminta- ja ajattelutapa kun kehitellään jotakin uutta. Joku haluaa spontaanisti lähteä heti toteuttamaan ensimmäistä ideaa. Joku toinen haluaa kaivaa esiin useampia vaihtoehtoja ja vertailla niitä. Joku haluaa ensin kuunnella kaikkia muita ja miettiä rauhassa, mitä vaihtoehdot tarkoittavat käytännössä.

Asioissa täytyy päästä eteenpäin. On tilanteita, joissa ratkaisu täytyy löytyä tässä ja nyt, mutta on myös tilanteita, joissa on hyvä käännellä asiaa monelta kantilta. Suomessa ei olla totuttu väittelemään. Kritiikki saatetaan ottaa henkilökohtaisesti, tunteella. Siinä olisi kuitenkin usein opeteltavaa sekä palautteenantajalla että vastaanottajalla.

Asioiden käsittelemiseksi on hyvä sopia pelisäännöt ja jonkinlainen malli etukäteen. Yksi keino on soveltaa perinteisen väittelyn mallia. Oletetaan, että käsillä olevasta asiasta on esitetty kaksi hyvin erilaista ratkaisumallia. Tiimi jaetaan satunnaisesti kahteen osaan A ja B. Sen jälkeen ratkaistaan arvalla, kumpaa näkemystä A ja kumpaa B lähtevät puolustamaan. Tarkoituksena on nimenomaan keksiä perusteluja ”joukkueen” ratkaisumallille. Tällöin yksittäiset henkilöt saattavat joutua miettimään plussia ratkaisuvaihtoehdolle, jota eivät olisi alun perin kannattaneetkaan. Joskus se auttaa löytämään aivan uusia puolia asiasta. Lopuksi arvioidaan ratkaisuvaihtoehdoista löydetyt hyödyt ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Toinen hyväksi havaittu keino on kerätä tiimin kaikkien jäsenten toiveet ensin kritiikittömästi ja valita sen jälkeen ne vaihtoehdot, jotka vaikuttavat mahdollisilta. Toteuttamiskelpoiset päätyvät tarkemman syynin alle, mitkä vaihtoehdot olisi realistista saada toteutetuksi. Käytännöllistäminen jatkuu, kunnes päästään sopimaan jatkotoimenpiteistä.

Oli työyhteisön tapa lähestyä uusia ideoita, isojen tai pienempien haasteiden ratkaisemiseksi, mikä tahansa

• on tärkeää, että kaikkien ajatuksia kuunnellaan
• ratkaisua ei valita ennakkokäsityksen perusteella
• ihmisten erilaisuutta hyödynnetään ja arvostetaan

Olla erimieltä ja ajatella eri tavalla on työyhteisön voimavara, joka varmistaa yhteisön olemassa olon tulevaisuudessakin.