Perjantai. Lokakuu lähes puolessa välissä. Kaksi ja puolikuukautta jouluun!

Tuntuu, että kesästä tähän tultiin niin nopeasti. Nyt jo kohta marraskuu. Kohta tämä vuosi on ohi. Vai pitäisikö ajatella: kaksi ja puolikuukautta vielä jäljellä tätä vuotta. Mitä kaikkea sitä on taas tänäkin vuonna tullut koettua ja mitä olet saanut aikaan. Mitä kaikkea tässä voisi vielä tehdä. Olisiko tavallaan henkilökohtaisen välitilinpäätöksen aika.

Omalta osaltani pohdiskelin omia toiveitani ja tavoitteitani tälle vuodelle. Osa niistä on ollut sellaisia, joihin itse on voinut paljonkin vaikuttaa, osa sellaisia, joihin voi pyrkiä vaikuttamaan mutta toteutumisessa myös ympäröivällä maailmalla, muilla ihmisillä ja sattumallakin on ollut suuri merkitys.

Yksi toiveista ja tavoitteista on ollut keskittyä tekemään enemmän sellaista työtä, jonka kokee itselleen merkitykselliseksi. Itselle merkityksellisyyden kokemus on ollut sitä vahvempi mitä paremmin koen omien asiakkaittesi hyötyneen kohtaamisistamme. Tuntuu hyvältä, että näitä hyviä kohtaamisia muistuu useita mieleen kuin syksyn ruskan kirjomia lehtiä. Ilman hyviä yhteistyökumppaneita tämä ei olisi onnistunut. Lisää kirkkaita syksyn lehtiä yhteistyökumppaneiden ja ystävien ansiosta.

Yksi tavoitteista ja toiveista oli käyttää enemmän aikaa uusien asioiden oppimiselle ja tutkimiselle. Oma työ on siltäkin osin antoisaa, että omilta asiakkailtaankin oppii koko ajan lisää. Alan kirjallisuuden seuraamisessa nousee esiin riittämättömyyden tunne. Sosiaalisessa mediassa käydään joka puolella mielenkiintoisia keskusteluja, joita olisi hyvä seurata ja kommentoida enemmän. Ehkä tässäkin on välitilinpäätöksen paikka. Millaisia asioita koen oppineeni vuosikolmanneksen aikana? Millaisia kirjoja tai artikkeleita, jotka ovat olleet itselle tärkeitä, on tullut luettua ja tutkittua? Onko jokin sellainen aihealue, johon vielä tänä vuonna haluan syventyä? Miten ja mitä sosiaalisen median kanavia oikeasti haluan ja on hyödyllistä seurata ja olla itse aktiivisesti mukana?

Toisaalta  nousee esiin myös tarve olla tekemättä mitään, tai ainakaan mitään mikä on tarpeellista tai tavoitteellista. Tasapaino tarpeellisen ja tarpeettoman tekemisen välillä toimii itselläni hyvänä motivaation lähteenä tarttua taas töihin. Se on myös ehdoton oman hyvinvoinnin lähde.

Viikonlopuksi on luvassa hienoja syyspäiviä. Olisiko nyt hyvä hetkiä sukeltaa metsään kuuntelemaan syksyn lehtien rapinaa, nuuhkimaan syksyisen mullan tuoksua ja keskittyä ”ei mihinkään”.