Loman aikana tulee huomaamattaan tarkkailtua muiden lomalaisten touhuja. Vietämme useimmiten heinäkuun ulkomailla Sveitsissä asuen pikkuisessa mökissä. Mökkikylä ympärillämme muistuttaa tavallaan suomalaisia siirtolapuutarhoja. Mökit ovat lähellä toisiaan. Mukavuudet ovat rajalliset. Sähkö ja kylmä vesi tulevat useampiin mökkeihin. Meillä kylmävesihana on pihalla, joten aina kun tarvitset uutta vettä tai haluat heittää veden pois, on mentävä pihalle. Jos sää sallii, syödään kaikki ateriat ulkona. Naapurit huikkaavat ohi mennessään hyvät huomenet, hyvät päivät, hyvää ruokahalua. Tuntuu mukavalta vaihtaa muutamalla sanalla arkisia kuulumisia, puhua säästä tai kysyä ruohosipulia lainaksi naapurin puutarhasta.
Mökkialue sijaitsee mukavasti rinteessä, joten ei tarvitse tuijottaa naapurin ikkunasta sisään. Kuitenkin aina ulos mennessäsi näet naapurin pihaan. Rinteessä ylempänä on huoltorakennus, jossa on suihkuja, wc:t ja tilat astioiden ja pyykin pesua varten. Huoltorakennuksen pihalla on tilaa lasten leikkiä, piirrellä asfalttiin värikkäillä liiduilla, pelata pingistä tai sulkapalloa. Alueella on myös kaikkien yhteiskäytössä oleva pieni uima-allas. Siispä oivalliset mahdollisuudet halutessaan seurata mitä ympärillä tapahtuu.
Tuntuu nostalgiselta huomata, että lapset leikkivät täälläkin ja vieläkin samoja yhteisleikkejä kuin omassa lapsuudessani Suomessa. Piilo-leikki ja jonkin sortin ”Kymmenen tikkua laudalla” tuntuu edelleen innostavan lapsia. Säännöt käydään välillä äänekkäästikin kinaten läpi. Vaikuttaa siltä, että vilppiä ei sallita. Jos etsintävuorossa olija laskee piiloleikissä liian nopeasti, suoritus diskataan ja laskenta on aloitettava alusta. Ilmiselvästi sääntökeskustelussa joukosta nousee aina joku, joka ottaa pomon roolin. Välttämättä se ei ole porukan vanhin.
Huoltorakennuksessa astioiden tiskauksessa näkee monenlaisia tyylejä. Oma tiskaustapani taitaa olla peräisin koulun kotitaloustunneilta: Ensin astiat huuhdellaan. Sen jälkeen tiskivesi oikeaan altaaseen ja huuhteluvesi vasempaan. Tiskaus aloitetaan juomalaseista, sitten aterimet jne. Yllättävää tässäkin huomata, että ”tiskausmetodi” näyttää olevan sama kansallisuudesta riippumatta. Täällä on sveitsiläisten lisäksi saksalaisia ja jokunen muualta tullut, enimmäkseen kuitenkin eurooppalaisia. Jälkityössä näkyy kansallisia eroja. Sanoisin, että sveitsiläiset hinkkaavat tiskialtaat kaikkien kuivimmiksi. Tuntuu olevan suorastaan kunnia-asia, että altaan pohjasta näkee melkein oman kuvansa. Minullakin sosiaaliset paineet kasvavat. Jos joku on tiskauspuuhissa viereisellä altaalla, pitää minunkin ylittää itseni altaan kuivaamisessa.
Sanoisinpa, että lomailu jossa ei tarvitse ratkoa isompia ongelmia ja kiinnostavin puheenaihe on huomisen lämpötila, on aika rentouttavaa!